
Koulutukseni ja harrastukseni
Itsensä kehittäminen ja innokkuus uuden oppimiseen näkyvät muun muassa koulutustaustassani. Olen alkuperäiseltä koulutukseltani sairaanhoitaja ja erikoistunut psykiatriseen hoitotyöhön.
Terveydenhuollon maisteriksi ja terveydenhuollon opettajaksi sekä terveystieteiden lisensiaatiksi ja terveystieteiden tohtoriksi valmistuin Kuopion yliopistosta (nykyisin Itä-Suomen yliopisto). Myöhemmin suoritin Itä-Suomen yliopistossa myös johtamisopinnot.
Opiskeluvuosien ja myöhemmin työurani aikana sain useita hyviä tuttuja Kuopiosta, ja yhteistyö savolaisten kanssa sujui paremmin kuin hyvin. Itse arvostankin todella paljon yhteistyötä, sillä vain yhteistyöllä saadaan yhteisiä asioita vietyä eteenpäin.
Harrastuksiani ovat lukeminen, lavatanssit ja kesäisin mökkeily. Ystävät ja harrastukset auttavat rentoutumaan kaiken kiireen keskellä.
Osoituksena aktiivisesta tutkijaurastani minulle on myönnetty dosentuurin arvo Turun yliopistosta. Dosentin arvo on yliopiston myöntämä korkea akateeminen arvonimi. Se on osoitus itsenäisestä tieteellisestä tutkimustyöstä ja hyvästä opetustaidosta. Arvon myöntäminen vaatii tohtorintutkinnon lisäksi huomattavan määrän väitöskirjan jälkeisiä tieteellisiä, ammatillisia ja suurelle yleisölle tarkoitettuja yleistajuisia julkaisuja. Minulle on myönnetty kahdesti kansallisen tason tunnustus aktiivisesta hoitotyön kehittämiseen liittyvästä toiminnasta.
Vuonna 2018 Sairaanhoitajien koulutussäätiö myönsi minulle Venny Snellman -tunnustusapurahan rohkeasta, uutta luovasta ja tuloksellisesta toiminnasta hoitotyön kehittämiseksi.
Vuonna 2025 Sairaanhoitajat ry myönsi Erityisansiomerkin, jonka myöntämisperusteita olivat "tunnettu ja arvostettu henkilö ammattikunnan keskuudessa ja yhteiskunnallisesti toiminnastaan, on toiminut aktiivisesti yhteiskunnallisesti ja rohkeasti kantaa ottaen hoitotyön kehittämiseksi yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kanssa".
Työurallani olen toiminut muun muassa sairaanhoitajana, koulutusohjelmajohtajana, hoitotyön yliopettajana, tutkimusjohtajana, Hoitotyön tutkimussäätiön ja kahden kansainvälisen yhteistyökeskuksen johtajana (WHO Collaborating Centre for Nursing and Midwifery; JBI Finnish Centre for Evidence-Based Healthcare). Koulutukseni ja työtehtäväni selittävät, miksi olen kiinnostunut sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen kysymyksistä ja niiden kehittämisestä. Ihmisten hyvinvointi ja sen edistäminen ovat erityisen lähellä sydäntäni. Siksi olenkin iloinen, että minut valittiin Joensuun kaupungin Hyvinvoinnin ja osallistamisen edistämisen lautakunnan varapuheenjohtajaksi.
Yrittäjäperheessä kasvaneena ja yrittäjän puolisona rinnalla eläneenä arvostan myös pienyrittäjiä ja yrittäjyyttä. Sisäinen yrittäjyys on ohjannut myös omaa toimintaani kehittäessäni työurani aikana hoitotyön koulutusta ja hoitotyön asemaa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Omat vahvuuteni liittyvät sote-alaan ja yhteistyöhön. Sote-alan asiantuntemusta tarvitaan talouteen ja turvallisuuteen liittyvien painopisteiden lisäksi, sillä valtion talousarviossa sote-menojen osuus on noin 30 % eli lähes kolmasosa. Siten ei ole aivan saman tekevää, miten ja millä perusteella sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään.
Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijuutta eduskuntaan - poliittinen taustani


Olen aktiivisesti seurannut politiikkaa etenkin toimiessani Helsingissä tutkimussäätiön johtajana, sillä työni vuoksi olin säännöllisesti yhteydessä kansanedustajiin, ministereihin ja eri valiokuntiin. Ministeriöistä etenkin sosiaali- ja terveysministeriö tulikin vuosien varrella hyvin tutuksi.
Kuntapolitiikkaan lähdin jäätyäni pois työelämästä, sillä halusin olla vaikuttamassa paikalliseen ja alueelliseen päätöksentekoon.
Keväällä 2026 minut nimettiin Savo-Karjalan Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi. Mukaan lähdin, sillä poliittisella päätöksenteolla on iso merkitys siihen, mihin suuntaan Suomi kehittyy ja millaista täällä Itä-Suomessa on meidän jokaisen asua ja elää.
Valtakunnan politiikassa tarvitaan eri alojen vahvaa asiantuntemusta. Kaikkien ei tarvitse olla kaikkien alojen asiantuntijoita, sillä yhteistyöllä ja verkostoissa toimien voidaan hyödyntää asiantuntijuutta ja osaamista yhteisten asioiden hoidossa. Samoin tarvitaan rohkeasti uusiin ja päätöksenteon taustalla vaikuttaviin asioihin perehtymistä. Se on minulle tutkijataustani ansiosta tuttua.
Luottamustehtäviäni:
- Joensuun kaupunki: kaupunginvaltuutettu
- Hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen lautakunta: varapuheenjohtaja
- Pohjois-Karjalan hyvinvointialue: Aluevaltuusto: varavaltuutettu
- Aluehallitus: varajäsen
- Henkilöstöjaosto: varajäsen
- Islab, Hyvinvointiyhtymän hallitus: varajäsen
- Kiinteistö Oy Tikkamäen vuokratalot: hallituksen varajäsen
- Kokoomuksen Joensuun Kunnallisjärjestö: puheenjohtaja
Muita luottamustehtäviä kuin poliittisia ovat:
- Valtioneuvoston nimeämä Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (ETENE): varajäsen (läsnäolo ja puheoikeus)
- Lions Club Joensuu/Pielisjoki: 1. varapresidentti, hallituksen jäsen
Suomen sairaanhoitajat: kunniajäsen
Perhetaustani
Olen joensuulainen äiti, mummi ja vaimo. Juureni ovat Pohjois-Karjalassa, sillä äitini oli Ilomantsin Haukivaarasta ja isäni Tuupovaaran Eimisjärveltä. Itse synnyin silloisessa Ilomantsin synnytyssairaalassa ja ensimmäiset neljä vuottani asuin vanhempieni ja kolmen veljeni kanssa Haukivaarassa, ennen kuin muutimme Joensuuhun. Olen siis aidosti itäsuomalainen.
Väinö-isäni teki työuransa rakennusurakoitsijana. Isäni yrityksessä Toini-äitini toimi palkanlaskijana ja konttoristina. Myös kolme veljeäni olivat tuolloin mukana isäni rakennusliikkeessä. Isäni jälkeen yritystä jatkoi Ari-veljeni eläkkeelle jäämiseensä saakka. Yritys oli todellinen perheyritys.
Lapsuudessa yrittäjien arki tuli minulle hyvin tutuksi. Siihen liittyi sekä nousuja että laskuja, aivan kuten yritysmaailmassa yleensäkin. Kotoa sain vahvan perinnön sisäiseen yrittäjyyteen ja paineensietoon. Niistä on ollut minulle hyötyä elämässäni, sillä stressin sietokykyni on hyvä.
Pienyrittäjien arki tuli tutuksi myös puolisoni Reijon kautta. Hän teki työuransa kuljetusyrittäjänä. Hänellä yritys oli nimensä mukaisesti pienyritys, sillä hänen lisäkseen yrityksessä oli yksi työntekijä. Minun myötätuntoni ja arvostukseni pienyrittäjiä kohtaan juontaa juurensa erityisesti puolisoni työuran ajoilta. Mieheni oli paljon kiinni työtehtävissään ja usein poissa myös juhlapyhinä. Niin sanotut yhteiset kesälomat olivat meille harvinaisia, mutta onneksi pääsimme välillä talviaikaan yhteisille lomareissuille.
Perhe ja ystävät ovat minulle todella merkityksellisiä ja muistutus siitä, mikä viime kädessä elämässä ja kaiken kiireen keskellä on tärkeää.
