Muistisairautta sairastavien hyvä hoito

Muistisairaudet koskettavat lähes meitä kaikkia, sillä yhä useamman perheessä tai läheisissä on joku, jolla on todettu lievä, keskivaikea tai vaikea muistisairaus. Aina kyse ei ole iäkkäästä henkilöstä. Muistiliiton mukaan Suomessa on arviolta 2 700 työikäisenä eli alle 65-vuotiaana etenevään muistisairauteen sairastunutta ja vuosittain muistisairauteen sairastuu 600 työikäistä. Joissakin tutkimuksissa työiässä sairastuneiden määrä on arvioitu huomattavasti suuremmaksi, jopa 3 000–8 000 sairastuneeseen. Arvioiden erilaisuuden yhtenä syynä on pidetty varhaista diagnoosikoodin asettamista, kun epäillään muistisairautta. Käytännössä epäilyjen taustalta ei kuitenkaan läheskään aina löydy etenevää muistisairautta. Työikäisten muistisairauden diagnosointia vaikeuttaakin esimerkiksi työelämän kiireestä johtuva työuupumus, stressi tai masennusoireet. Muistiin liittyvien tutkimusten tulee käynnistyä, jos henkilön käyttäytymisessä, luonteessa tai työssä suoriutumisessa on havaittavissa selkeä muutos.

Muistisairauksien diagnostiikka on kehittynyt ja kehittyy koko ajan, mikä on mahdollistanut niiden aikaisempaa varhaisemman tunnistamisen ja hoidon aloittamisen. Yksittäisistä muistisairauksista yleisin on Alzheimerin tauti, tosin nykyisin etenkin ikääntyneillä yleisin sairauden muoto on niin sanottu sekamuotoinen muistisairaus, jossa todetaan useampaan muistisairauteen sopivia löydöksiä.

Muistisairaan hoito perustuu yksilölliseen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaan. Hoidossa on käytössä sekä lääkkeellisiä että lääkkeettömiä hoitoja. Muistisairauksien lääkehoito lievittää oireita ja hidastaa niiden etenemistä. Lääkehoidosta voi lukea lisää esimerkiksi Käypä hoidon -sivuilta, https://www.kaypahoito.fi/khp00094.

Lääkkeettömiin hoitokeinoihin lukeutuvat ovat muun muassa terveellinen ravinto, liikunta ja aivoja aktivoiva toiminta toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Näitä ovat muun muassa muistelu, musiikkiterapia ja erilaiset ryhmätoiminnot. Esimerkiksi musiikki tukee joidenkin muistisairaiden päivittäisistä toiminnoista selviytymistä ja sillä on todettu olevan myös rauhoittava vaikutus. Lisää lääkkeettömistä hoitokeinoista ja muistisairautta sairastavan kohtaamisesta voi lukea Muistiliiton sivuilta, https://muistiliitto.fi/wp-content/uploads/2025/08/Muistisairaan-kohtaaminen-FI-valmis_saavutettava.pdf

Muistisairaus koskettaa aina muistisairaan lisäksi hänen perhettään ja läheisiään. Siksi muistisairaan hyvään hoitoon kuuluu myös omaisten ja läheisten huomiointi, jaksamisen tukeminen ja heidän tarpeidensa kuuleminen. Tämän lisäksi tulee kehittää muistisairaiden päivätoimintaa, joka on valtakunnallisesti tarkasteltuna jäänyt valitettavan vähäiselle huomiolle. Päivätoiminta tuo toivottua vaihtelua sekä muistisairaan että läheisten arkeen. Muistisairas saa päivätoiminnan kautta virikkeitä elämäänsä, joka tukee hänen toimintakykyään ja elämänlaatuaan. Läheisille päivätoiminta antaa mahdollisuuden hoitaa omia asioita tai levähtää.

Päivätoiminnan kehittämisen ohella tulee valtakunnallisesti kehittää työikäisten muistisairautta sairastavien mahdollisimman varhaista diagnosointia ja hoidon aloittamista. Näin voidaan varmistaa, että heillä on sairaudestaan huolimatta edessään mahdollisimman monia hyviä vuosia, kun hoito on aloitettu ajoissa. Näissä tapauksissa myös perhe tarvitsee erityistä tukea.

Lähteet:

Hamari L, Marin K, Siltanen H, Parisod H, Eskolin S-E, Heikkilä K, Holopainen A. 2023. Muistisairautta sairastavien päivätoiminta Suomessa. Hoitotyön tutkimussäätiö ja Muistiliitto. https://muistiliitto.fi/wp-content/uploads/2024/09/MuistisairauttaSairastavienPaivatoiminta_B5_saavutettava.pdf

Hotus 2020. Hotus-hoitosuositus®: Muistisairaan henkilön päivittäistoiminnoista suoriutumisen tukeminen – Lääkkeettömät menetelmät hoitotyössä. Työryhmä: Parisod H, Haapala O, Koskenniemi J, Okkonen E, Saarnio R, Tuomikoski A. Hoitotyön tutkimussäätiö. Saatavilla: https://hotus.fi/hoitosuositukset.

Käypä hoito, Muistisairaudet. https://www.kaypahoito.fi/khp00094

Muistiliitto. 2025. Muistisairaan kohtaaminen. https://muistiliitto.fi/wp-content/uploads/2025/08/Muistisairaan-kohtaaminen-FI-valmis_saavutettava.pdf

Solje E, Krüger J. 2024. Muistisairaudet lisääntyvät työikäisillä – pitääkö meidän olla huolissamme? Gerontologia 28(3), 205–206.

Terveyskylä. Työikäisten muistisairauksien erityispiirteet. https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivosairaudet/muistisairaudet/tyoikaisten-muistisairauksien-erityispiirteita