Ikä- ja muistiystävällinen kunta

Julkaistu: Karjalainen 8.11.2025

Joensuun strategiaan (2025–2029) on kirjattu, että kaupunki on ikäystävällinen ja samalla toivottavasti myös muistiystävällinen. Muistiystävällisissä kunnissa luodaan mahdollisuuksia aivoterveyden edistämiseen. Aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia, jota tutkimusten mukaan voidaan tukea aivoterveellisillä elämäntavoilla ja samalla pienentää riskiä sairastua muistisairauteen.

Vaikka yksilön omat elämäntavat ovat aivoterveyden kannalta tärkeitä, myös kunnat voivat edistää aivoterveyttä luomalla edellytyksiä hyvinvoinnille ja yhteisöllisyydelle sekä tukemalla kansanterveyttä tarjoamalla esimerkiksi monipuolisia ja turvallisia sisä- ja ulkoliikuntapaikkoja. Erityisesti ulkona ja luonnossa epätasaisessa maastossa liikkuminen tehostavat liikunnan vaikutusta.

Muistiystävällisessä kunnassa huolehditaan siitä, että myös muistisairailla on mahdollisuus harrastaa, liikkua ja nauttia kulttuurista. Tämä edellyttää ympäristön ja opasteiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Ympäristön on oltava sellainen, että siinä on helppo liikkua silloinkin, kun aistien toiminta, hahmottamis- ja liikkumiskyky heikkenevät. Jalkakäytävien ja jalankulkureittien liukkauden esto talvella onkin turvallisen liikkumisen kannalta tärkeää.

Myös ravitsemuksella on iso merkitys aivoterveydelle. Jokainen päättää itse mitä syö, mutta ellei tiedä aivoterveellisestä ravitsemuksesta, on vaikea tehdä terveellisiä valintoja. Kunnat voivat yhdessä järjestöjen kanssa miettiä, mistä kuntalaiset saavat ravitsemusohjausta. Vastuuta on myös tahoilla, jotka järjestävät joukkoruokailua.

Edellä olevan lisäksi aivot tarvitsevat toimintaa ja haasteita: ristikoiden täyttäminen, käsillä tekeminen, lautapelien pelaaminen, tanssi, lukeminen, muistelu ja uusien asioiden opiskelu ovat hyväksi aivoille. Kansalais- ja vapaaopistot tarjoavat mahdollisuuksia harrastuksille, mutta taloudelliset ja kulkemiseen liittyvät seikat voivat olla esteenä toimintaan osallistumiselle. Esimerkiksi Joensuussa haasteena ovat pitäjät, joiden kurssitarjonta ja kirjastopalvelut ovat kantakaupunkia rajatummat.

Muistaminen ja oppiminen edellyttävät, että aivojen eri osat työskentelevät keskenään. Taidenäyttelyssä tai konsertissa aktivoituvat eri aivoalueet kuin normaalisti arkielämässä. Kaikenlaiselle kulttuurilla on tutkimusten mukaan vaikutusta ihmisen hyvinvoinnille, terveydelle ja aivojen toiminnalle. Kulttuuri kuuluu kaikille ja siksi on pohdittava, voiko kulttuuria viedä kiertueiden ja tapahtumisen avulla eri puolilla kuntaa tai kulttuurikummit lähteä kaveriksi tapahtumiin.

Sosiaaliset suhteet, seurustelu sekä yhdessä tekeminen lisäävät hermosolujen välistä viestintää. Sen sijaan vastentahtoinen yksinäisyys on aivoille vahingollista esimerkiksi lisääntyvän masennusriskin takia. Kuntien yhtenä haasteena on yhdessä järjestöjen kanssa pohtia, mitä voidaan tehdä yksinäisyyden vähentämiseksi. Kunnissa tulee olla riittävästi kaikille avoimia ja maksuttomia kohtaamispaikkoja, joissa voi tavata toisia ihmisiä, seurustella oppia uutta ja harrastaa.

Aivoterveyden edistäminen on inhimillistä ja kustannusvaikuttavaa toimintaa. Asian edistämiseksi tulee lisätä terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia osana päätöksentekoa. Jos halutaan säästöjä tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin, on nyt panostettava ennaltaehkäisyyn ja se on kaikkien yhteinen asia!

Merja Mäkisalo-Ropponen, Hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen lautakunnan pj. (sd), Joensuu

Arja Holopainen, Hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen lautakunnan vpj. (kok), Joensuu