Neuvolapalvelut turvaavat lasten rokotekattavuuden
Suomessa lasten rokotukset perustuvat vapaaehtoisuuteen ja siten vanhempien arviointiin rokotteiden tarpeellisuudesta omille lapsille. Jotta vanhempien päätökset perustuisivat ajanmukaiseen tietoon, ovat neuvolat keskeisessä rollissa tiedon antajina.
Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna rokotteiden avulla on onnistuttu hävittämään tai vähentämään joitakin sellaisia sairauksia, jotka johtivat vakavaan sairastumiseen, jälkitauteihin tai jopa kuolemaan. Näistä esimerkkeinä hinkuyskä, polio, kurkkumätä ja tuhkarokko.
Suurin osa lapsista saa neuvolassa rokoteohjelman mukaiset rokotteet. Tämä on antanut niin sanotun 'laumasuojan' myös niille lapsille, joita ei ole rokotettu.
Alla olevassa Mielipide-kirjoituksessa kaksi alan asiantuntijaa kuvaa neuvoloiden merkitystä muun muassa rokotusohjelman toteuttajina, mutta myös vanhempien tukijoina lapsen terveyttä koskevissa huolissaan.
Olen kirjoittajien kanssa samaa mieltä siitä, että neuvolapalvelujen kehittämisessä tulee muistaa kasvokkain tapahtuvien tapaamisten merkitys perheiden terveyden edistämisessä.
Julkaisen kirjoittajien artikkelin heidän luvallaan.
Lähteet:
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Kansallinen rokotusohjelma: mitä rokotteita eri-ikäisille suositellaan. https://thl.fi/nakemyksemme/korkeasta-rokotuskattavuudesta-on-pidettava-huolta/kansallinen-rokotusohjelma-mita-rokotteita-eri-ikaisille-suositellaan-
Duodecim, Terveyskirjasto. 2024. Mihin lasten rokotuksia tarvitaan. https://www.terveyskirjasto.fi/osv00015
Hakulinen Tuovi, Pelkonen Marjaana, Salo Jarmo, Kuronen M Maria (toim.). 2023. Meille tulee vauva -opas. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/ab72df1b-570c-4a9c-bb4d-f87fd48614f8/content
********
Julkaistu: Helsingin Sanomat 8.8.2026
Neuvolapalveluilla voidaan parantaa rokotekattavuutta
Monet rokotteisiin liittyvät ennakkoluulot johtuvat puutteellisista tiedoista.
Pääkirjoituksessa (HS 3.8.) tuotiin esille oikeutetusti huoli rokotekriittisyyden kasvusta Suomessa. Syitä rokotuksiin liittyviin epäluuloihin on todennäköisesti monia eivätkä ne ole yksiselitteisiä. Sosiaalinen media tuo ponnekkaasti esille tietoa, joka ei perustu tutkimusnäyttöön. Osaltaan syynä ovat talouden tasapainottamisen nimissä tehdyt neuvoloiden toimintaedellytysten heikennykset. Neuvola-aikojen saannissa on todettu vaikeuksia ja vastaanottoaikoja on lyhennetty.
Neuvolapalvelujen keskittäminen hyvinvointialueilla on lisännyt moniammatillista yhteistyötä ja siltä osin tehostanut toimintaa. Samaan aikaan palvelujen keskittäminen on asettanut lapsiperheet eriarvoiseen asemaan lähipalvelujen suhteen. Terveystarkastusajan peruutus ja siirtäminen tai kokonaan väliin jättäminen on helppo tehdä monista eri syistä. Samalla käyntiin liittyvä rokotus voi yksinkertaisesti unohtua.
Terveydenhoitajat ovat keskeisiä rokottamisen asiantuntijoita. Heidän koulutukseensa sisältyy tartuntatauteihin ja rokottamiseen liittyviä opintoja, joissa käsitellään myös rokotuksiin epäröivästi tai kriittisesti suhtautuvien asiakkaiden neuvontaa.
Terveydenhoitajat vastaavat suuresta osasta kansallisen rokotusohjelman mukaisista rokotuksista esimerkiksi neuvoloissa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.
Neuvolan toimintaedellytykset tulee turvata. Terveydenhoitajilla on oltava vastaanotoilla riittävästi aikaa keskustella vanhempien ja lasten kanssa sekä ottaa esiin asiakkaiden huolenaiheet, esimerkiksi rokotuksiin liittyvät huolet. Tärkeää on kuulla epäilevän suhtautumisen taustalla olevia tekijöitä. Monet rokotteisiin liittyvät ennakkoluulot johtuvatkin puutteellisista tiedoista. Tuttuuteen perustuva luottamuksellinen suhde asiakkaan ja työntekijän välillä ovat perusta perheiden terveyden edistämisessä, kuten rokotemyönteisyyden rakentamisessa.
Syntyvyyden lasku ei ole riittävä syy vähentää neuvolahenkilöstöä. Lasten määrän vähenemisestä johtuva neuvolahenkilöstöltä vapautunut työaika tulee käyttää vanhempien ja perheiden kohtaamiseen ja tuen tehostamiseen esimerkiksi tarjoamalla ajantasaista tietoa rokotteista.
Talouden tasapainottaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon tehostaminen ovat välttämättömiä. Tehokkuuteen pyritään palveluja keskittämällä ja lisäämällä digi- ja etäpalveluja, joista ei ole korvaamaan kasvokkaisia terveystarkastuksia.
Esimerkiksi lasten kansallinen rokotusohjelma toteutetaan terveystarkastuksissa neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa. Ohjelmaa noudattaen saavutetaan riittävä suojateho oikeaan aikaan mahdollisimman vähillä rokoteannoksilla ja haittavaikutuksilla.
Rokotusohjelman on arvioitu säästävän yhteiskunnan kustannuksia vähintään 100 miljoonaa euroa joka vuosi, koska sen ansiosta vältetään sairastuneiden lääke- ja muuhun hoitoon liittyvät kustannukset. Suomen korkeaa rokotuskattavuutta onkin pidetty neuvoloiden ansiona.
Tuovi Hakulinen, dosentti, terveystieteiden tohtori
Tiina Mäenpää, terveystieteiden tohtori