Elinvoimainen Itä-Suomi syntyy yhteistyöllä
Itäinen Suomi on kärsinyt eniten viime vuosien kriiseistä ja niiden seurannaisvaikutuksista. Monille yrityksille tämä on tarkoittanut merkittävää kysynnän hiipumista, kustannusten nousua ja vientitulon vähentymistä. Samaan aikaan alueen yritykset ovat kuitenkin edelleen sitoutuneita toimimaan alueella ja kiinnostuneita kotiseutunsa kehittämiseen. Tämä tarjoaa erinomaiset lähtökohdat koko itäisen Suomen elinvoiman kehittämiselle.
Ilmeisistä haasteistaan huolimatta itäisellä Suomella on kaikki mahdollisuudet kehittyä dynaamiseksi yritystoiminnan alueeksi. Tämä edellyttää kaikilta poliittisilta päättäjiltä itäisten maakuntien tilanteen ymmärrystä, kykyä arvioida erilaisten päätösten vaikutuksia alueen ihmisiin ja yrityksiin sekä tahtoa toimia aina alueen parhaaksi. Itäisen Suomen menestys on koko maan ja myös EU:n edun mukaista.
Elinvoiman vahvistamiseksi tarvitaan myös tiivistä joukkuepeliä alueen maakuntien välillä, päättäjien ja yritysten kesken sekä yritysverkostoissa. Vain laaja yhteistyö ja toimijoita yhdistävä yritysmyönteisyys mahdollistavat erilaiset rohkeat pilotit ja kokeilut, joilla voidaan tehokkaasti vaikuttaa yrittäjyyden lisääntymiseen, yritystoiminnan kasvumahdollisuuksiin ja yritysten jatkuvuuteen alueella. Esimerkiksi toimet yritysten omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi ovat tarpeen, sillä yhä useampi yrittäjä on eläköitymässä ja etsii nyt jatkajaa yritystoiminnalleen. Näissä omistajanvaihdoksissa onnistuminen on jopa kohtalonkysymys monelle itäisen Suomen kunnalle, niiden palveluille, työllisyydelle ja elinvoimalle.
Lähteitä:
Elinkeinoelämän keskusliitto. Itäisestä Suomesta
erityistalousalue. EK:n toimenpideohjelma.
https://ek.fi/wp-content/uploads/2024/03/EK_Itainen_Suomi_ohjelma_net_FINAL.pdf
Itä-Suomen saavutettavuus tavoitteena
Saavutettavuudella on merkitystä yritysten toimintaedellytyksille. Itä-Suomen osalta tämä tarkoittaa liikenneyhteyksien parantamista, kuten Itäradan edistämistä, Karjalan- ja Savonratojen parantamista ja tiestön peruskorjauksia. Lentoyhteyksien säilyttäminen maakuntakentillä (Joensuu ja Kuopio) on kasvaville yrityksille lähes elinehto.
Itä-Suomen verrattain heikot suhdannenäkymät ja rahoituksen saatavuuteen ongelmat ovat raja-alueiden yrityksille iso haaste. Muun muassa Venäjän rajan sulkeutuminen, toiminnan keskittyminen kasvukeskuksiin (Kuopio, Joensuu), investointihalukkuuden väheneminen ja pankkien lainanannon kiristyminen ovat kaikki erikseen ja yhdessä vaikeuttaneet pienten ja keskisuurten yritysten kasvumahdollisuuksia. Tämän seurauksena kasvuhakuisia yrityksiä esiintyy Itä-Suomessa selvästi keskimääräistä vähemmän.
Kasvun ja yrittäjyyden mahdollisuuksien vahvistamiseksi tarvitaan investointeja edistävän erityistalousalueen pilotti Itä-Suomeen. Siihen liittyvät myös investoinnit energiaan ja vihreään siirtymään. Sähkösiirron kantaverkkoa tulee vahvistaa, jolloin tuettaisiin yritysten kiinnostusta investoida Itä-Suomeen. Kasvun mahdollistajina toimivat myös muun muassa tutkimustiedon hyödyntäminen, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö työvoimaperäisen maahanmuuton edistäminen ja tasapainoinen alueiden kehittäminen. jolloin kehittäminen ei kohdistu pelkästään kasvukeskuksiin. Kunnossa olevilla laajakaistayhteyksillä mahdollistettaisiin etätyö myös maaseudulla.
Lähteitä:
Elinkeinoelämän keskusliitto. Itäisestä Suomesta erityistalousalue. EK:n toimenpideohjelma. https://ek.fi/wp-content/uploads/2024/03/EK_Itainen_Suomi_ohjelma_net_FINAL.pdf
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Pohjois-Savon maakuntaliitto
Valtioneuvoston kanslia. Itäisen Suomen ohjelma. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/ec6283d2-d9c1-49a7-8088-2ea8975abeb4/content[JH1]
Pienyritykset ovat kokoaan suurempia
Itä-Suomessa noin 96 % yrityksistä on yksinyrittäjiä tai alle 10 henkeä työllistäviä yrityksiä (ns. mikroyrittäjiä). Lukumääräisesti näitä yrityksiä on Itä-Suomessa 30 000–35 000, joista suurin osa Pohjois-Savossa. Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa pieniä yrityksiä on molemmissa lähes saman verran eli yhteensä hieman yli 18 000. Vaikka pienyritykset eivät ole yhtä merkittäviä työllistäjiä kuin keskisuuret ja suuret yritykset, ovat ne jo suuren lukumääränsä takia tärkeitä myös työllistämisen näkökulmasta. Lisäksi pienyrityksillä on usein tärkeä rooli suurempien yritysten alihankintaverkostoissa sekä kuntien elinvoiman varmistajina ja kuntalaisille suunnattujen palvelujen tarjoajina.
Pienyrittäjiä toimii useilla eri aloilla. Yleensä yritys on perustettu alalle, jossa yrittäjällä itsellään on osaamista ja paikallista kysyntää. Isompiin yrityksiin verrattuna pienten yritysten haasteena on, että yrittäjät itse joutuvat perehtymään sellaisiin yrityksen toimintaedellytyksiin liittyviin kysymyksiin, joihin isommissa yrityksissä on omat osaajansa. Näitä ovat esimerkiksi markkinointiin ja asiakashankintaan, laskutukseen, verotuksen ja rahoitukseen liittyvät kysymykset. Siksi onkin tärkeää, että pienyrittäjien hallinnollista taakkaa kevennetään byrokratiaa purkamalla ja vapautetaan siten yrittäjien resursseja ydinbisneksen kehittämiseen. Myös omaan ajanhallintaan on etenkin aloittelevien yrittäjien syytä kiinnittää huomiota, ettei yritystoimintaa jouduta lopettamaan yrittäjän uupumisen takia.
Pienyritysten toiminnan mahdollistamiseksi tulee:
- nostaa Alv:n alarajaa
- tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa
- etsiä ratkaisuja yrittäjien työttömyysturvan mahdollistamiseksi
- kehittää yrittäjien eläketurvaa edelleen
- sujuvoittaa sääntelyä ja keventää yrittäjien hallinnollista taakkaa
Lähteitä:
Yrittäjät.fi
Taloudellinen elinvoima ja dynaaminen yrittäjyys
Yrittäjä Jari Päivänurmen luvalla julkaisen mielestäni hänen tärkeän kannanottonsa yrittäjyydestä:
"Suomen talous tarvitsee kasvua, investointeja ja rohkeita yrittäjiä. Mutta yrittäjyyteen kuuluu aina myös riski. Jos epäonnistuminen johtaa vuosikymmeniä kestävään velkavankeuteen, yhä harvempi uskaltaa perustaa yrityksen tai investoida uusiin mahdollisuuksiin.
Siksi tarvitsemme järjestelmän, joka kannustaa vastuulliseen riskinottoon. Rehellisesti toimineelle yrittäjälle on annettava mahdollisuus uuteen alkuun kohtuullisen ajan jälkeen. Se ei tarkoita vastuun pakenemista, vaan sitä, että epäonnistuminen ei merkitse taloudellista elinkautista.
Konkurssin kokenut yrittäjä ei ole menetetty voimavara - päinvastoin. Hänellä on kokemusta, osaamista ja arvokkaita oppeja, joita voidaan hyödyntää uusien yritysten, työpaikkojen ja innovaatioiden rakentamisessa. Suomen ei pidä menettää tätä osaamista vuosiksi velkakierteeseen.
Myös kansainvälinen kilpailukyky edellyttää uudistumista. Monissa länsimaissa, kuten Yhdysvalloissa, joustava konkurssijärjestelmä antaa yrittäjälle mahdollisuuden nousta takaisin nopeasti. Tämä lisää yritystoiminnan dynamiikkaa, investointeja ja talouskasvua. Suomen tulee olla maa, jossa yrittäminen on houkuttelevaa ja jossa myös epäonnistumisen jälkeen voi rakentaa uuden menestyksen.
Kyse ei ole velkojen unohtamisesta, vaan tasapainoisesta järjestelmästä, jossa velkojien oikeudet turvataan, väärinkäytökset estetään ja rehelliselle yrittäjälle annetaan mahdollisuus aloittaa uudelleen.
Lopuksi haluan todeta: Yrittäjyyttä ei vahvisteta koventamalla seuraamuksia epäonnistumisesta, vaan lisäämällä mahdollisuuksia onnistua uudelleen. Kun uskallus riskinottoon kasvaa, syntyy uusia yrityksiä, uusia työpaikkoja ja vahvempi Suomi.
Annetaan yrittäjille mahdollisuus uuteen alkuun - se on investointi Suomen kasvuun, kilpailukykyyn ja tulevaisuuteen."