Lasten ja nuorten hyvinvointi on kaikkien yhteinen asia

Julkaistu: Karjalainen 2.2.2026 ja Karjalan Heili 12.2.2026

Lasten ja nuorten hyvinvointi on meille kaikille sydämen asia. Mielenterveyden myönteisen kehittymisen kannalta lapsuus ja nuoruus ovat tärkeää aikaa, ja siksi on merkityksellistä, että lapsi ja nuori saa kasvaa turvallisessa ja välittävässä ympäristössä. Se on voimavara, joka auttaa selviytymään arjen haasteista, mahdollistaa turvallisen vuorovaikutuksen ja auttaa heitä hyväksymään itsensä.

Lasten ja nuorten hyvinvointia seurataan säännöllisesti valtakunnan ja hyvinvointialueiden tasolla. Suurin osa lapsista ja nuorista on elämäänsä tyytyväisiä, kuten THL:n viimeisin Kouluterveyskysely osoittaa. Eniten tyytymättömiä on yläasteen ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoissa. Kiusaaminen on edelleen ongelma, ja sitä kokivat Pohjois-Karjalassa eniten 4.–5. luokan oppilaat. Myös nuorten ahdistuneisuus- ja masennushäiriöt ovat lisääntyneet. Masennukseen liittyy kohonnut itsetuhoinen käytös ja itsemurhariski, joten siihen tulee suhtautua vakavasti. Näitä tiedossa olevia huolenaiheita ei tule sivuuttaa, ja ennaltaehkäisy sekä tiivis yhteistyö eri tahojen välillä on välttämätöntä.

Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö (ADHD) -diagnoosit ovat myös lisääntyneet. ADHD:n diagnosointi ja lääkitys on muuta maata yleisempää Itä-Suomessa. Tutkijoiden mukaan hoitokäytännöissä on liiaksi alueellista vaihtelua, ja siksi näitä käytäntöjä tulisi yhtenäistää tutkimusnäyttöön perustuen.

Edellä olevat lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät haasteet ja huoli mielenterveyspalvelujen riittävyydestä johti terapiatakuuta koskevan lain hyväksymiseen 1.5.2025. Lain mukaan alle 23-vuotiaat tulee ohjata mielenterveyspalveluihin 28–30 vuorokaudessa tarpeen toteamisesta. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella yli 90 % uusista mielenterveys- ja päihdeasiakkaista pääsee hoitoon kahden viikon sisällä.

Meille on tärkeää, että Pohjois-Karjala tarjoaa jatkossakin lapsille ja nuorille turvallisen arjen, hyvät koulut ja helposti saavutettavat mielenterveyspalvelut. Vanhemmat ja perheet tarvitsevat myös tukea. Yhdenkään lapsen ja nuoren sekä heidän vanhempiensa ei tule jäädä yksin.

Arja Holopainen, TtT, dosentti, kaupunginvaltuutettu (kok), aluevaltuuston varajäsen

Marjo Vallius-Hyttinen, yksikönjohtaja, kaupunginvaltuutettu (kok), aluevaltuuston varajäsen

Satu Lukin, yrittäjä, kaupungin- ja aluevaltuuston varajäsen (kok)

Karita Kaita, aluehallituksen 2. vpj., kaupunginvaltuutettu (kok)