Lasten ja nuorten mielenterveys

Lasten ja nuorten mielenterveyskysymykset ovat viime vuosina olleet paljon esillä. Eikä suotta, sillä tiedämme, että mielenterveyden perustukset rakennetaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Nuorten masennusoireet ovat yksi yleisimmistä nuorten ja etenkin nuorten tyttöjen terveysongelmista. Vaikka viimeisimmän Kouluterveyskyselyn (2025) mukaan suurin osa (58-89 %) lapsista ja nuorista oli tyytyväisiä elämäänsä, osa nuorista koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta: tytöistä kolmasosa ja pojista alle kymmenesosa.  

Apua tarvitsevien nuorten käynnit ovat lisääntyneet sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Samoin sosiaalihuollon erityispalvelujen käyttö on lisääntynyt. Ongelmana on ollut mielenterveyspalvelujen riittämätön saatavuus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toisin sanoen palvelut eivät vastaa kysyntää. Palvelujen saatavuutta pyrittiin korjaamaan vuonna 2025 hyväksytyllä lailla lasten ja nuorten terapiatakuusta. Sen tavoitteena on edistää alle 23-vuotiaiden pääsyä lyhytpsykoterapiaan perusterveydenhuollossa. Myös erilaisista digitaalisista menetelmistä on haettu ratkaisua nuorten avun saantiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Itä-Suomi on kärjessä etenkin poikien ADHD-diagnoosien yleisyydessä ja ADHD-lääkkeiden käytössä. Tähän on useita syitä, joista yhtenä on pidetty ADHD:n ylidiagnosointia. Näin siksi, ettei perhe saa tarvitsemaansa tukea ilman lapselle annettua diagnoosia. Monet näistä lapsista ja nuorista ovat myös lastensuojelun asiakkaita. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin vuonna 2025 peräti 117 000 lapsesta. Niistä useimmat kasautuivat yhä enemmän samoille lapsille. Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 17 100 lasta. Nämä luvut kertovat siitä, että meidän tulee kohdentaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja nykyistä enemmän ennaltaehkäisyyn ja lapsiperheiden varhaiseen tukeen.

Perheiden sekä lapsen ja nuoren varhaiseen tukeen tuleekin resursoida niin, että apua saadaan ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Samoin lastensuojeluun tarvitaan lisää työntekijöitä ja sote-alan työntekijöiden osaamisesta on pidettävä huolta lasten ja nuorten mielenterveysongelmien tunnistamiseksi. 

Lähteet

Aalto-Setälä T, Hietanen-Peltola M, Kalmari H, Linnaranta O. 2025. Lasten ja nuorten mielenterveysoireilu lisääntyy: mitä päättäjä voi tehdä palvelujen parantamiseksi? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-516-8

Helenius J, Kivimäki H, Luopa P. Lasten ja nuorten hyvinvointi - Kouluterveyskysely 2025. THL, Tilastoraportti 44/2025.

Holopainen A, Vallius-Hyttinen M, Lukin S, Kaita K. Mielipide: Lasten ja nuorten hyvinvointi on kaikkien yhteinen asia. Karjalainen 2.2.2026 ja Karjalan Heili 12.2.2026.

Hotus 2026. Hotus-hoitosuositus®: Digitaaliset menetelmät nuorten masennuksen hoidon tukena. Työryhmä: Kurki M, Anttila K, Metsäranta K, Laine A, Markkanen P. Hoitotyön tutkimussäätiö. Saatavilla: https://hotus.fi/hoitosuositukset.

Hotus 2026. Hotus-hoitosuositus®: Vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelma: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen. Työryhmä: Kilkku N, Korhonen T, Hokkila K, Keiski P, Lampinen S, Pajakoski E. Hoitotyön tutkimussäätiö. Saatavilla: https://hotus.fi/hoitosuositukset.