Lapsiperheiden hyvinvointi

"Lapset eivät muodosta sataa prosenttia väestöstä. Mutta he muodostavat sata prosenttia tulevaisuudesta." (Z. Ziglar, toisijainen lähde: Paavilainen ym. 2025)

Vuonna 2025 syntyneiden lasten määrä (yhteensä 45 832) oli kasvanut edellisvuodesta. Hedelmällisyysluku oli 1,30. Luku kertoo, kuinka monta lasta nainen keskimäärin synnyttää elämänsä aikana. Pohjois-Karjalassa lapsia syntyi samana vuonna 992 ja hedelmällisyysluku oli 1,13. (Tilastokeskus)

Lapsiperheiden hyvinvointia kuormittavia tekijöitä on tunnistettu useita. Näitä ovat pienten lasten perheissä tuttu univelka ja siitä johtuva väsymys, tukiverkostojen puute etenkin silloin, kun isovanhemmat ja läheiset asuvat kauempana tai eivät muutoin voi osallistua lapsiperheen arkeen. Taloudelliset paineet sekä perhearjen ja töiden yhteensovittaminen ovat myös tekijöitä, jotka kuormittavat lapsiperheitä. Myös vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat riski perheiden ja etenkin lasten hyvinvoinnille. 

Mielenterveyden myönteisen kehittymisen kannalta lapsuus ja nuoruus ovat tärkeää aikaa, ja siksi on merkityksellistä, että lapsi ja nuori saa kasvaa turvallisessa ja välittävässä ympäristössä. Se on voimavara, joka auttaa selviytymään arjen haasteista, mahdollistaa turvallisen vuorovaikutuksen ja auttaa heitä hyväksymään itsensä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) FinLapset-tutkimus on tuottanut säännöllistä seurantatietoa eri ikäisten lasten ja heidän perheidensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Vaikka valtaosa vanhemmista oli tyytyväisiä elämäänsä ja suhtautui tulevaisuuteen myönteisesti, oli yli kolmasosalla vanhemmista uupumusoireita. Erityisesti äidit kertoivat melko yleisesti masennusoireista, 32 %:lla oli masennusoireita odotusaikana ja vauvan syntymän jälkeen 19 %:lla. Vanhemmista vajaa puolet toivoi lisää lapsia. Lapsitoiveisiin vaikuttivat nykyinen lapsiluku, jaksaminen vanhempana, taloudellinen tilanne sekä työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet. Yli puolet äideistä ja viidesosa isistä koki tarvitsevansa tukea omaan jaksamiseensa, ja kolme neljästä koki myös saaneensa riittävästi tukea. Äitiys- ja lastenneuvolapalveluihin oltiin tyytyväisiä. Yli 90 % koki, että raskautta ja vauvan kehitystä seurattiin asiantuntevasti, mutta vanhemmuuden tukemisessa ja koko perheen huomioimisessa oli kehittämistarpeita.

Lapsiperheille osoitetut tukipalvelut

• Äitiys- ja lapsineuvolapalvelut
• Lapsiperheille suunnattu kotipalvelu
• Perheneuvoloiden ja opiskeluhuollon palvelut
• Eri järjestöjen tarjoama tuki: esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton tuki, Ensi- ja turvakotien liiton tuki ja seurakuntien perhetyö.

Siun soten alueella kotipalvelua voi hakea puhelimitse tai maksutta seuraavan linkin kautta: https://www.siunsote.fi/palvelu/lapsiperheiden-kotipalvelu/

Lähteet:

Holopainen A, Vallius-Hyttinen M, Lukin S, Kaita K. Mielipide: Lasten ja nuorten hyvinvointi on kaikkien yhteinen asia. Karjalainen 2.2.2026.

Hotus 2026. Hotus-hoitosuositus®: Vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelma: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen. Työryhmä: Kilkku N, Korhonen T, Hokkila K, Keiski P, Lampinen S, Pajakoski E. Hoitotyön tutkimussäätiö. Saatavilla: https://hotus.fi/hoitosuositukset.

Paavilainen M, Vuorenmaa M, Tuovinen E. 2025. Mitä vauvaperheille kuuluu? FinLapset-tutkimuksen kyselytiedonkeruun perustulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Helsinki. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/3c15691a-ded5-4603-aa46-2109ebbbb718/content

Tilastokeskus [Viitattu: 29.6.2026]. https://stat.fi/fi/julkaisu/cm1kgb0io92hk07w7910ibw3b